maanantai 11. lokakuuta 2010

Freshers' weekin alku

Lauantaina kämppäämme saapuivat viimeisetkin kämppikset ja kaikki vaikuttivat todella mukavilta. Oli todella kiva tutustua uusiin tyyppeihin ja saimmekin heti yhteyden toisiimme varsin hyvin ja ryhmähenki on jo hyvällä mallilla kehittymässä todella hyväksi!

Lauantai-iltana oli järjestetty pienet "block parties" -pippalot ja sain ensimmäistä kertaa nähdä mitä brittiläinen juomiskulttuuri voi olla pahimmillaan! Onneksi osa kämppiksistäni ei välitä juomisesta yhtään enempää kuin minäkään ja vietin sitten aikaa Joshuan ja Samuelin kanssa ja heitimme koko illan ihan räävitöntä sarkastista läppää ja hauskaa oli kaikesta ympärillä tapahtuvasta överikännäyksestä huolimatta. :)

Sunnuntaiaamuna heräsin joskus seitsemältä ja hengasin asunnolla yksin hiljaisuudessa varmaan 4 tuntia ennen kuin kukaan muu raahautui ylös sängystä. Päätimme sitten yhdessä lähteä käymään kaupungilla koko kämppä ja lähdimme sitten aikamoisella porukalla (12 ihmistä) kaupunkiin. Kävimme ostamassa valkoiset kauluspaidat illalla tapahtuvaan kouluasu-bilejuttuun, pistäydyimme Subwayssa ja kiertelimme kaupungissa.

Bileet olivat illalla tosi kivat, meillä oli todella kivaa, olimme koko porukka yhdessä koko illan ja menimme kotiin yhdessä (kaikki 12 ihmistä). "Flat 42 in the house!" oli päivän huudahdus. ;) Kävimme monissa eri baareissa ja koska viimeinen paikka meni kiinni jo klo 02 (ilmeisesti aika yleistä UK:ssa!), lähdimme sieltä hieman aiemmin ja olimme kotona n. klo 1.30 tms. Taksit ovat täällä aika halpoja, matka pitkältä kaupungista tänne kampuksen reunalle maksoi n. 7 puntaa ja se jaettuna neljälle ei ole kovin paljon! Valvoimme vielä johonkin neljään ja menimme sitten nukkumaan.

Aamulla heräsimme kaikki klo 9 palohälytysharjoitukseen ja unisina ja osa "hieman" humalassa/darrassa kömmimme ulos uniltamme.

Kohta lähdemme BBQ-iltaan koko porukan kanssa ja illalla bileisiin. Tällä kertaa laitan matalapohjaiset kengät, koska voin kertoa, että 8h korkkareissa kävellen ja tanssien ei ole paras idea ihmiselle, jolla on alhainen kipukynnys.

2 kommenttia:

  1. Kivaa Tiina lukea sun kommentteja ja sitä, miten sulla menee. Sen haluaisin tarkentaa, että millainen tuo sinun talosi on? Onko siellä sikin sokin ulkomaalaisia opiskelijoita ja brittejä vai onko teitä ylipäänsä eroteltu jotenkin. Entä miten englannin laita? Onko tullut aksenttien kanssa haasteita? Muistan, kun itse sun ikäisenä vaihdossa Hollannissa kipuilin eniten brittivaihtareiden aksentin kanssa.

    Tsemppiä sinne! :)

    Heta

    VastaaPoista
  2. Hei Heta! :)

    Eli siis tämä asunto missä asun nyt, on koulun asuntola, jossa asun yhdessä kerroksessa 13 muun ihmisen kanssa. On sekä ulkomaalaisia että brittiopiskelijoita, eli aikamoinen määrä kaikenlaisia erilaisia tyyppejä. Samassa asunnossa on myös lisäkseni yksi psykan opiskelija, mikä on tietty tosi kiva, kun voi kävellä yhdessä koululle joka aamu.

    Englannin kanssa on mennyt ihan hyvin! Puhun paremmin kuin moni ulkomaalainen tai ainakin nuo britit tuntuvat hyvin ymmärtävän mitä tarkoitan. :) Välillä tulee lausuttua jotain väärin tai ei löydä sanoja, mutta sitten kämppikset ystävällisesti (tai naljaillen ;D) korjaavat, mutta se on ihan jees. Tässä sitä oppii. :) Yritän kuitenkin vain olla ajattelematta koko kieltä, vaan yritän lähinnä miettiä vain siltä kannalta, että saanko viestini perille eikä sitä että nyt puhutaan englanniksi ja hui kauheaa, että miten tämä kuuluisi sanoa. ;P Onneksi ainakin omat kämppikseni ovat niin hyväsydämisiä ja ihania, että mitään ongelmia ei ole tullut minkään suhteen. :) Suurimmat ongelmat on lähinnä siinä, että melussa tms. ei kuule kunnolla mitä muut sanovat ja kun kieli on vieras, niin ei pysty arvaamaan kauheasti, eli välillä menee vähän yli, mutta eipä sekään ole niin vakavaa.

    Eli ihan hyvin pääasiassa kyllä! :) Kohta lähden ensimmäiselle luennolle!

    VastaaPoista